KIRKONMÄEN HISTORIA
Kirkonmäki on entinen Kaarlelan keskusalue, joka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta. Alueen tunnetuimpia maamerkkejä ovat Kokkolan keskiaikainen kirkko, sen vieressä sijaitseva pappila sekä kotiseutumuseo.
Museovirasto on luokitellut alueen kansallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella sijaitsee myös valistuksen ajan vaikuttajan ja papin Anders Chydeniuksen kotitalo. Hänen laatimansa lehdistönvapauslaki on äskettäin tunnustettu Unescon "Maailmanmuisti" (Memory of the World) -luetteloon.
Museovirasto on luokitellut alueen "kansallisesti kiinnostavaksi rakennetuksi ympäristöksi", ja se on toiminut valistuksen hahmon ja pappi Anders Chydeniuksen kotina, jonka lehdistönvapauslaki tunnustettiin äskettäin "Unescon maailmanmuistokisi".
Keskiaikainen kohtaamispaikka
Kirkonmäki nousi merestä noin 800-luvulla ja pysyvä asutus syntyi noin 1200-luvulla. Jyrkkien rantojensa ja läheisen meriyhteyden ansiosta Kirkonmäki (tai Holmbacken), joka oli tuolloin vielä luoto, oli erinomainen satama, ja on ollut sitä mahdollisesti jo 1200-luvulta lähtien.
Kirkonmäestä muodostui Kokkolan pitäjän keskus, kun alue irtautui Pedersören pitäjästä vuonna 1489. Tällöin Kokkolasta tuli oma seurakuntansa, ja Kokkolan seurakuntakirkko rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Kirkko sijoitettiin teiden risteykseen, joka on yhä havaittavissa. Samalla paikalla on saattanut aiemmin sijaita puukirkko.
Kirkon alapuolella, lounaaseen päin, sijaitsee Tararantin niitty. Siellä kokkolalaiset talonpojat kukistivat Klaus Flemingin vouden johtamat ratsumiehet Nuijasodan aikana vuonna 1595. Nuijasota oli vuosina 1596–1597 käyty talonpoikaiskapina, joka kohdistui aateliston valtaa ja raskaita sotaveroja vastaan.
Claes Claessonin vuoden 1649 kartan mukaan seurakuntakirkon vieressä, samassa paikassa missä nykyinen pappila sijaitsee, oli vanhempi pappila. Kartasta käy myös ilmi, että nykyisen Karelbyn seurakuntasalin paikalla sijaitsi hiljattain rakennettu suomalainen kirkko.
Vuonna 1620 Kustaa II Adolf perusti Gamlakarlebyn kaupungin, joka myöhemmin sai suomennetun nimen Kokkola. Vuonna 1977 kaupunki yhdistyi Kokkolan pitäjään ja otti ruotsinkielisen nimen Kokkola.
Claes Claessonin vuoden 1649 kartan mukaan seurakuntakirkon vieressä, nykyisen pappilan paikalla, sijaitsi aiemmin vanhempi pappila. Kartasta käy myös ilmi, että nykyisen Karelbyn seurakuntakodin paikalla oli hiljattain rakennettu suomalainen kirkko.
Vuonna 1620 Kustaa II Aadolf perusti Gamlakarleby kaupunki, jolle myöhemmin vakiintui suomenkielinen nimi Kokkola. Vuonna 1977 kaupunki yhdistyi Kaarlelan pitäjään ja otti käyttöön ruotsinkielisen nimen Karleby sekä säilytti suomenkielisen nimen Kokkola.
Kirkonmäestä muodostui Kokkolan pitäjän keskus, kun alue irtautui Pedersören pitäjästä vuonna 1489. Tällöin Kokkolasta tuli oma seurakuntansa, ja Kokkolan seurakuntakirkko rakennettiin 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Kirkko sijoitettiin teiden risteykseen, joka on yhä havaittavissa. Samalla paikalla on saattanut aiemmin sijaita puukirkko.
Kirkon alapuolella, lounaaseen päin, sijaitsee Tararantin niitty. Siellä kokkolalaiset talonpojat kukistivat Klaus Flemingin vouden johtamat ratsumiehet Nuijasodan aikana vuonna 1595. Nuijasota oli vuosina 1596–1597 käyty talonpoikaiskapina, joka kohdistui aateliston valtaa ja raskaita sotaveroja vastaan.
Kokkolan kirkko on yksi Pohjanmaan seitsemästä keskiaikaisesta kivikirkosta. Kirkko rakennettiin myöhäiskeskiajalla Vetil-joen suulle, lähelle suojattua satamaa, joka oli seurakunnan tiheimmin asuttu osa. Kirkko rakennettiin kapealle niemelle, mutta ajan myötä maan korkeus on johtanut siihen, että Kyrkbackenin yhteys mereen on kadonnut.
Kirkon vanhin osa on peräisin 1460-luvulta. 1700-luvun lopulla se rakennettiin uudelleen ristikirkoksi Kustaa III:n hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Työtä johti pastori Anders Chydenius, joka on vapauden ajan merkittävin edustaja Suomessa.
Anders Chydeniuksen pappila
Viereinen 1730-luvulta peräisin oleva pappila piha-alueineen on maamme ainoa säilynyt karolingilainen pappila ja korkealla aumakatollaan esimerkki karolingilaisesta pappilaarkitehtuurista. Pappilan nykyinen ulkoasu on peräisin Anders Chydeniuksen ajalta.
Chydenius työskenteli uskonopetuksen rinnalla valistuksen ajan ajattelijana, taloustieteilijänä ja poliitikkona valtiopäivillä. Hän oli muun muassa kaupanvapauden, lehdistönvapauden, uskonnonvapauden ja demokratian puolestapuhuja. Hän puolusti myös työntekijöiden oikeuksia.
Hän toimi Kokkolassa kirkkoherrana vuodesta 1770 kuolemaansa, vuoteen 1803, saakka. Siellä hän keskittyi seurakuntatyöhön, mutta oli kiinnostunut myös musiikillisesta toiminnasta, mukaan lukien orkesterin perustaminen, joka esitti johtavien eurooppalaisten säveltäjien teoksia.
Kokkolan kotiseutuyhdistys
1930-luvulla perustettiin Kokkolan Kotiseutuyhdistys, ja maaseudun kulttuurihistoriallisia rakennuksia alettiin siirtää Kirkonmäelle niiden säilyttämiseksi ja museotoiminnan aloittamiseksi.
Yhdistyksen toiminta keskittyy Kokkolan kotiseutumuseoon Kirkonmäellä, jonka ytimessä on 1800-luvun talonpoikaiskulttuuri. Museoalueella sijaitsevat muun muassa sepän paja, vajat, savusauna, nahkatehdas, karstaamo ja tuulimylly sekä Anders Chydeniuksen vuonna 1775 rakennuttama historiallinen kivirakennus.
Museo järjestää näyttelyitä, opastettuja kierroksia, tutkimustoimintaa ja yleisötapahtumia – ja edistää arvokkaan kotiseutuperinnön siirtymistä uusille sukupolville.
Anders Chydeniuksen pappila
Viereinen 1730-luvulta peräisin oleva pappila piha-alueineen on maamme ainoa säilynyt karoliininen pappila. Korkealla aumakatollaan se on edustava esimerkki karoliinisesta pappila-arkkitehtuurista. Pappilan nykyinen ulkoasu on peräisin Anders Chydeniuksen ajalta.
Anders Chydenius toimi kirkkoherran tehtäviensä ohella valistuksen ajan ajattelijana, taloustieteilijänä ja poliitikkona valtiopäivillä. Hän puolusti muun muassa kaupan vapautta, lehdistön- ja uskonnonvapautta sekä demokratiaa. Hän ajoi myös työntekijöiden oikeuksia.
Chydenius toimi Kokkolan kirkkoherrana vuodesta 1770 kuolemaansa vuonna 1803 asti. Täällä hän keskittyi seurakuntatyöhön, mutta osallistui myös aktiivisesti musiikkielämään ja perusti orkesterin, joka esitti aikansa johtavien eurooppalaisten säveltäjien teoksia.
1930-luvulla perustettiin Kokkolan Kotiseutuyhdistys ja maaseudun kulttuurihistoriallisia rakennuksia alettiin siirtää Kirkonmäelle niiden säilyttämiseksi ja museon perustamiseksi.
Yhdistyksen toiminta keskittyy Kokkolan kotiseutumuseoon Kirkonmäella, jonka keskipisteenä on 1800-luvun talonpoikaiskulttuuri. Museoalueella on sepänpaja, vajat, savusauna, nahkatehdas, karstaamo ja tuulimylly sekä Anders Chydeniuksen vuonna 1775 rakennuttama historiallinen kivirakennus.
Museo järjestää näyttelyitä, opastettuja kierroksia, tutkimusta ja yleisötapahtumia – sekä pyrkii levittämään tietoa kotimaan arvokkaasta perinnöstä uusille sukupolville.